Bussipysäkki

Etusivu

Bussit ja kuvat:
  valmistajittain
  liikennöitsijöittäin

Kirjoituksia

Muita kuvia

Linkit:
  liikennöitsijät
  valmistajat
  harrastajat

Palaute

Uutiset

In English

Linja-autojen valokuvaaminen

Johdanto

Linja-autojen tai tuttavallisemmin bussien valokuvaamista voisi verrata lintukuvaukseen. Busseja kuvattaessa kohteen löytämiseksi joudutaan usein sekä kävelemään joitain metrejä sekä odottamaan passissa sopivaa hetkeä laukaista kamera, ja aivan kuin lintukuvauksessakin, on bussikuvauksessa ratkaisevan hetken otos se kaikkein paras.

Tämä dokumentti kertoo bussikuvauksen nikseistä.

Välineet

Bussikuvaukseen käy periaatteessa millainen kamera tahansa, mutta kohtuullisen kokoisen kinojärjestelmäkameran käyttö on suositeltavinta. Pienikokoisen kino- tai APS-pokkarin etsinkuva on usein liian pieni joskus nopeuttakin vaativassa bussikuvaamisessa ja suuren kuvakoon kamerat ovat taas suuren kokonsa takia turhan kömpelöitä käyttää.

Objektiiviksi on usein joustavinta valita joku 28-100 -millinen zoom-objektiivi. Tällainen melko laajakulma, mutta myös jossainmäärin telepäähänkin yltävä, on omiaan bussikuvaamisessa. Useimmiten busseja pääsee sen verran lähelle, että tuo 100 milliä riittää, usein jopa vähemmänkin. Ahtaissa paikoissa pienestä laajakulmastakaan ei ole haittaa.

Filmivalinta riippuu ihan omista mieltymyksistä. Itse suosin diafilmiä sen loistavan säilyvyyden ja joukkokatseltavuuden takia, eli dioja projisoitaessa valkokankaalla, voi suurempikin ryhmä katsella kuvia samanaikaisesti. Värinegatiivia käytän useimmiten vain jos tiedän, että valoa on jo valmiiksi vähän, sillä nopeat diafilmit ovat poikkeuksetta melkoisen rakeisia.

Erillisestä salamavalosta voi olla hyötyä bussin sisätiloja kuvattaessa, mutta ulkona siitä ei ole usein kuin haittaa: rekisterikilvet palavat puhki heijastaessaan kirjasta salamavaloa takaisin kameraa kohti.

Kuvaaminen

Tavallisimpia bussikuvia ovat sellaiset, joissa bussista on nähtävissä selvästi kaikki kyseisen mallin tunnistamiseen tarvittavat tiedot, kuten rekisterikilvet, liikennöitsijän tunnus ja auton numero. Bussista voi toki ottaa erilaisiakin kuvia, esimerkiksi sille ominaisessa miljöössä (päätepysäkit jne.) tai sitten erikoistapauksista liikenteessä. Myös bussin sisätiloja kannattaa kuvata, samoin ykstyiskohtia.

Jotta bussista saadaan hyvä kuva, tulee kuvauspaikka valita etukäteen ja huolella. Kuten muussakin valokuvauksessa, vallitsevalla valolla on myös bussikuvauksessa suuri merkitys. Erityisesti valon suunnalla merkitystä, jotta bussi valottuisi kauttaaltaan kunnolla.

Paikka kannattaakin valita sellaiseksi, jossa bussi on pysähtyneenä, sillä pysähtyneen bussin kuvaaminen on helpompaa kuin liikkuvan. Valon tulisi tulla kuvaajan takaa niin, että koko bussi saisi kaikille osilleen suunnilleen saman verran valoa. Seisovaa bussia kuvatessa tarkennuksen ja valotuksen säätämiselle on aikaa.

Liikkuvaa bussia on helpointa kuvata risteyksessä, jossa bussi kääntyy vasemmalle yhden ajoradan yli. Tällöin tarkennus ja valotus kannattaa säätää etukäteen oikeiksi. Bussin kulkua aletaan seurata etsimestä jo kauan ennen kuvauskohtaa ja kun bussi on hyvin etsimessä, laukaistaan kameraa. Jos käytössä on moottoriperä, voidaan kameraa laukoa useita kertoja peräjälkeen bussin seuraamisen aikana. Muista valita tarpeeksi nopea suljinaika, jotta bussi ei kuvaudu epätarkkana kameran liikuttamisen takia.

Jos aikoo ottaa yksityiskohtia esitteleviä kuvia bussin sisällä, kannattaa asiasta kysyä kuljettajalta lupaa. Tällöin vältytään ikäviltä välikohtauksilta. Sisäkuvissa voi joutua käyttämään salamaa, mikäli valoa ei ole tarpeeksi. Jotta kuvissa säilyisi jonkinlainen ilmeikkyys siitä huolimatta, kannattaa käyttää salamaa täytesalamana.

Niksejä

Valokuvauksessa yleensä kannattaa välttää jyrkkää valaistusta. Eli suoralla auringonpaisteella ei kannata lähteä bussejakaan kuvaamaan ellei ole aivan pakko. Pilvipouta on bussikuvaajankin lempisää.

Vältä vastavaloa. Vastavaloon otetut kuvat ovat yleensä suoraan roskakoritavaraa. Kuvat ovat poikkeuksetta hyvin jyrkkiä, eli bussi on roimasti alivalottunut tai ympäristö ylivalottunut. Vastavalon aiheuttamaa jyrkkyyttä voi yrittää kompensoida muutaman aukon ylivalotuksella, mutta usein sekään ei auta. Siksi vastavalotilanteita kannattaa välttää.

Mikäli bussin valoisan ja varjoisan kyljen välillä on yli yhden aukon valoisuusero, niin kuvaamisen jättämistä toiseen kertaan kannattaa jo harkita. Kahta aukkoa voidaan pitää ehdottomana rajana.

Kunnon bussikuvaaja ei jätä mitään tilannetta käyttämättä hyväksi. Tällöin ei kannata antaa nolostuksen vallata mieltä, vaan rynnätä mielenkiintoisen ajokin perään ja ottaa se kuva, josta on jo pitkään haaveillut.

Lauri Räty
Kirjoittaja on busseja harrastava valokuvaaja

[Ylös]