Toiminnalliset tavoitteet

Oppiminen, eli tässä tapauksessa kuvaaminen, on tavoitteellista toimintaa. Tekemisellä on hyvä olla selkeä päämäärä. Tässä oppaassa näitä päämääriä kutsutaan toiminnallisiksi tavoitteiksi. Ne voidaan jakaa kolmeen luokkaan, jotka vastaavat kysymykseen "mikä on kuvaamisen päämäärä?" tai "miten tehtävä palvelee oppimista?" Tavoitteen määritteleminen auttaa suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelyä.

Tiedon jakaminen

Tiedon jakamisen näkökulmasta videokuvaaminen on yhteistoiminnallista oppimista, jossa oppilaat opettavat toisiaan. Itse tehtyjä videoita voidaan käyttää oppimateriaalina, jolla oppilaat välittävät tietoa toisilleen. Näin kaikkien ei tarvitse opiskella samaa aihetta samaan aikaan samalla tavalla. Käytännössä tämä voi toteutua esimerkiksi siten, että vain osa luokan oppilaista käy tutustumassa johonkin vierailukohteeseen ja esittelee sen muille videon avulla. Nämä oppimateriaalit voidaan säästää ja niitä voidaan käyttää opetuksessa myöhemmin myös muilla luokilla.

Videota kuvatessaan oppilaat joutuvat pohtimaan tuotostaan katsojan kannalta: Välittääkö video tietoa? Onko se riittävän selkeä? Onko sen sisältämä tieto todenmukaista? Mitä tarkoittaa todenmukainen? Vastaavasti muut oppilaat, katsojat, voivat opettajan johdolla arvioida sisältöä kriittisesti ja antaa siitä palautetta.

Havainnointi ja käsittely

On myös mahdollista, että kuvattaessa ei valmisteta varsinaista teosta. Sen sijaan keskitytään siihen, mitä tapahtuu kuvaustilanteessa. Tällöin videokamera ei olekaan vain tallentamisen vaan myös havainnoinnin ja tiedon rakentamisen väline. Kamera antaa motivaation ja tavan katsoa. Kuvauksen tuloksena syntynyttä materiaalia ei katsota valmiina teoksena. Se voi olla vain kameralle työskentelyn aikana tarttunutta materiaalia, esimerkiksi kuvallisia muistiinpanoja. Sitä voidaan silti käyttää aineistona muissa tehtävissä tai arvioida videokuvauksen näkökulmasta.

Itseilmaisu

Tehtävän tavoitteena voi olla myös oppilaan itseilmaisu. Tällöin on vähemmän merkityksellistä se, välittyykö katsojalle tietty ennalta määritelty informaatio, tai miten kuvaustilanteessa on käsitelty tietoa. Tärkeintä on oppilaan tarve ilmaista itseään. Myös nämä tehtävät on hyvä liittää johonkin tiettyyn opiskeltavaan aiheeseen: mistä asiasta sanotaan jotain?

Mediakasvatuksen näkökulmasta tämä on yhteiskunnallinen kysymys: lapsella pitää olla mahdollisuus ja kyky ilmaista itseään mediayhteiskunnassa. Taidekasvatuksen näkökulmasta kyse on itseilmaisun merkityksestä lapsen ajattelulle ja itsetuntemukselle.

  • Lue mitä pedagogi Célestin Freinet ajatteli itseilmaisun merkityksestä.

    Kullakin tehtävällä voi luonnollisesti olla useampi kuin yksi tavoite. Joskus päämäärät kuitenkin sulkevat toisensa pois. Jos ensisijaisena tavoitteena on havainnoida ympäristöä, ei lopputulos välttämättä sovellu kovin hyvin tiedon jakamisen tarkoitukseen. Kaikki tehtävät sisältävät itseilmaisua, mutta oppilaiden on hyvä tietää, milloin sen edelle menee jokin muu tavoite. Opettajan kannalta on hyvä huomata, että vaikka asetettu tavoite ei olisikaan täysin toteutunut, on sen sijaan voinut toteutua toinen, yhtä tärkeä prosessi.

    << Miten muotoilen tehtävät? | Videoiden katselu >>

    Palaa alkuun

  • 1.4.2006, Ismo Kiesiläinen